Ensimmäinen luento
Fasilitaattori Jarmo Tuominiemi, Demola
Demola on tamperelainen innovaatiotehdas, joka tekee yhteistyötä korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Mikä sitten on innovaatio? Luennollaan Tuominiemi ansiokkaasti selitti käyttämiään termejä ja hänen päätavoitteensa oli, että yleisö luennon jälkeen tietäisi kolme asiaa: mikä demola on, millaisia projekteja siellä tehdään ja millaista viestintää innovaatioprojekteissa käytetään. Innovaatiolla tarkoitetaan keksintöä, joka otetaan käyttöön ja joka osaltaan aiheuttaa muutosta.
Käytännössä projektit Demolassa etenevät seuraavanlaisesti: yrityksellä on ongelma, joka tulisi ratkaista. Demola saa tiedon ongelman olemassaolosta ja korkeakouluopiskelijat voivat hakea tiimiin mukaan. He saavat neljä kuukautta aikaa ratkaisun keksimiseen ja idean muotoiluun sellaiseksi, että se voidaan esitellä. Tämän jälkeen tuotokselle hankitaan lisenssi ja se mahdollisesti myös laitetaan myyntiin.
Esimerkkinä Demolassa aikaansaadusta tuotteesta Tuominiemi esitteli Wild Chords–oppimispelin, joka valittiin Euroopan parhaaksi vuonna 2011. Pelin tarkoituksena on tehdä kitaransoiton opettelusta hauskaa ja helppoa. Demolasta lähtöisin oleva yritys, Ovelin, tekee nyt tuottoa innovaatiollaan.
Vuosittain Demolassa on noin sata projektia, joissa on mukana noin neljäsataa opiskelijaa. Projektien kautta 35% opiskelijoista työllistyy. Demolan toiminnassa on mukana maailmanlaajuisia suuryrityksiä kuten Microsoft ja Nokia. Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa on syntynyt lasten mediakasvatuspeli Kirjatin mediamatka. Vaikka projektit suuriltaosin liittyvät tietokoneisiin, on mukana myös konkreettisempia aikaansaannoksia, kuten puhelinkopit meluisiin avokonttoreihin.
Toinen luento
Toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen
Rauli Virtasen luento pohjautui paljolti hänen ottamiinsa valokuviin lukuisilta katastrofialueilta. Tampereen yliopistossa lehdistö – ja tiedotusoppia opiskellut Virtanen kertoi kuviensa avulla sota-alueiden karuista oloista. Syyriassa pommitusten jälkeen jätehuolto tai palolaitos ei toiminut ja kuolinilmoituksia luettiin ilmoitustauluilta. Sotilassairaalaan tuli päivittäin viisikymmentä arkkua lisää, eikä hoitajia ollut tarpeeksi huolehtimaan loukkaantuneista. YK-autoja ammuttiin ja kivitettiin. Elämä oli karua eikä ulkomaailma auttanut.
Virtanen kirjoitti blogia Suomen kuvalehteen Syyrian kauhuista. Työ oli haastavaa ja ajoittain vaarallistakin, sillä toimittajia ei haluttu päästää joka paikkaan ja heitä epäiltiin vakoojiksi. Naamioituneena tai piiloutuneena Virtanen kuitenkin hankki tarvittavat kuvat ja haastattelut. Naamioleikit jatkuivat 2001 entistä kekseliäämpinä, kun viisumiton toimittajaporukka pukeutui naisiksi rajanylityksen takia.
Toimittajana Virtanen on kiertänyt ympäri maailmaa: Vietnam, Afganistan, Afrikka, Peking… Hän kertoo nähneensä niin pilvessä olevia lapsisotilaita, pankkivankitilanteita kuin kylmän talven uhkaamia pakolaisia ilman kotia. Monipuolisten, taidokkaiden kuviensa ja selkeän kerronnan ansiosta Virtasen luento oli mielestäni luentosarjan kiinnostavin. En ennen luentoa ollut ehkä edes kuullut hänen nimeään, saati tiennyt millaista työtä mies on tehnyt. Tämänkaltainen työlleen omistautuminen ja vaarojen uhmaaminen on ihailtavan rohkeaa.
Kolmas luento
Ohjaaja ja kirjailija Aleksi Delikouras
Aleksi Delikouras sai kipinän media-alalle kaksitoistavuotiaana saatuaan videokameran. Kallion lukion mediakurssilla syntyi Nörtti-video, joka lopulta olikin Delikouraksen ponnahduslauta media-alalle. Lukion jälkeen matka jatkui Taideteolliseen korkeakouluun elokuvaohjauksen opiskelijaksi, jonne Delikouras pääsi sisään kolmannella yrittämällä.
Alun perin Nörtin piti olla vakavalla otteella tehty videodokumentti peliriippuvaisuudesta, mutta lopulta siitä tuli humoristinen, faktaa ja fiktiota sekoittava kokonaisuus. Esimerkiksi Nörtin 18-vuotis syntymäpäiväjuhlat oli yksi todellisista tapahtumista. Video sai kolme jatko-osaa ja siitä on tulossa myös elokuva. Aiemmin Ninja-kirjoja kirjoittaneelle Delikourakselle ehdotettiin, että miksei Nörtistäkin voisi kirjoittaa kirjan. Nyt kyseinen kirja on Finlandia Junior-ehdokkaana.
Luento oli mielenkiintoinen siinä mielessä, että Aleksi Delikouras on nuoreen ikäänsä nähden saanut paljon aikaan. Niin kuin hän sanoikin, ei tarvitse odottaa että on 50-vuotias ja parrakas tehdäkseen jotain mitä haluaa. Tärkeintä on pitää hauskaa ja tehdä sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä. Luento motivoi myös siksi, että Delikouraksen huono äidinkielennumero ei ole estänyt häntä ryhtymästä kirjailijaksi. Itseensä uskomalla saa paljon aikaan.
Viides luento
Tuottaja Samu Reijonen, Uusi päivä
Uusi päivä-sarjan takana on päätös, jonka mukaan YLE:llä pitää olla oma päivittäissarja. 2009 järjestettiin kilpailu, jossa alan eri toimijat saivat kertoa ideoitaan siitä, millainen sarjan tulisi olla ja mikä on kiinnostavaa. Lopulta sarja muotoiltiin kahdesta parhaasta ehdotuksesta. Yhden jakson tekemiseen menee noin neljätoista viikkoa laskien käsikirjoituksen aloittamisesta aina esittämiseen asti. Kuvauksia on yleensä kahdessa eri paikassa samaan aikaan. Toinen ryhmä kuvaa ulkokohtaukset, toinen kuvaa sisäkohtaukset studiolla. Yhden kohtauksen kuvaamiseen on aikaa noin 25 minuuttia, eli työtahti on hurja. Jaksoja esitetään vuoden aikana yleensä 102-105.
Uuden päivän on tarkoitus olla monimediallinen, eli sen tulee olla esillä myös netissä ja radiossa. Sarjan hahmoilla on esimerkiksi omat Facebook-sivunsa, joille heidän kuviteltuja elämäntilanteitaan päivitetään. Sarjassa esiintyvä bändi, Vihreät Valot, tekee ihan oikeita keikkoja.
Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa tuottajaksi opiskellut Reijonen kokeili aikoinaan esimerkiksi musiikkivideoiden ja dokumenttien tekemistä, mutta totesi ettei niillä töillä ole mahdollista elää Suomessa. Lopulta hän päätyi Uuden päivän päävastuulliseksi tuottajaksi. Tuottajana hän tekee hyvin monenlaisia juttuja ja hänen vastuullaan on esimerkiksi näyttelijöiden esimiehenä toimiminen, budjetissa pysyminen ja käsikirjoituksen valvominen muutaman mainitakseni. Tuottajana Reijosen täytyy siis hallita monta aihealuetta.
Kuudes luento
Toimitussihteeri Pasi Toivonen, Ajankohtainen Kakkonen
Pasi Toivonen aloitti uransa toimittajana vuonna 1980 sanomalehti Länsi-Suomessa. Neljä vuotta myöhemmin hän sai paikan A-Studion kesätoimittajana ja on siitä lähtien työskennellyt lähinnä television parissa. Vuodesta 1995 asti Toivonen on ollut Ajankohtaisessa Kakkosessa, 2009 hänestä tuli toimitussihteeri. Ajankohtainen Kakkonen pyrkii erottautumaan muista ajankohtaisohjelmista antamalla puheenvuoron mielenkiintoisille ihmisille, joilla on painavaa sanottavaa ainaisten ministerihaastattelujen sijaan.
Toivonen luennoi aiheesta modernin julkisuuden päiväkäskyt. Ensimmäinen koskee nopeutta ja kohua. Lehdet kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä kertoo uutisen ja kuka saa aikaan suurimman kohun. Toivonen pitää ilmiötä huolestuttavana, koska kohun alle jää helposti tärkeitä, suuria uutisia jotka eivät saa ansaitsemaansa huomiota.
Toinen päiväkäsky kuuluu näin: ”Jos joku sanoo tai tekee jotain, jota voidaan käyttää häntä vastaan, käytettäköön se täysimääräisesti häntä vastaan”. Media iskee häikäilemättömästi kiinni heti huomattuaan jonkun tekemän virheen ja yrittää kuohuttaa vastaanottajia. Toisen päiväkäskyn vastakohdaksi Toivonen esittää hyvän toimittajan, joka kaikilta haastatettaviltaan yrittää saada irti heidän parhaat argumenttinsa. Harvoin niin kuitenkaan käy.
Toivosen luento oli myös yksi luentosarjan mielenkiintoisimpia. Hänen selkeä kerrontansa, rehelliset mielipiteet ja omat näkökulmansa antoivat paljon.
Seitsemäs luento
Yrittäjä ja radiotoimittaja Mikko Siltala
Moniosaaja Mikko Siltalan ura alkoi radiotoimittajana Radio Satahämeessä, minkä jälkeen hän on toiminut niin televisiojuontajana, tuottajana, radiotyön opettajana kuin yrittäjänäkin. Tällä hetkellä Siltala työskentelee pääasiassa radiojuontajana Iskelmä-kanavalla ja johtaa omaa MikSi entertainment-yritystään. Radiojuontajana toimenkuvaan kuuluu myös Iskelmäristeilyjen juontaminen. Miksi entertainment taas työllistää Siltalaa radiotyön lisäksi lähinnä musiikkialalla ja tuotantohommissa.
Yrittäjyyden ja freelancerina toimimisen parhaiksi puoliksi Siltala listaa vapauden tehdä mitä haluaa, työn monipuolisuuden ja vastuun. Negatiivisia puolia alassa taas on epävarmuus töiden saamisen osalta, hallinnollinen puoli, vastuu ja rutiinien puute. Alalla yrittämiseen tarvitaan Siltalan mukaan ensisijaisesti kykyä heittäytyä. Muita hyviä ominaisuuksia ovat aloitteellisuus, sosiaalisuus, mukautuminen, halu oppia ja kehittyä sekä kyky tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet. Näiden ominaisuuksien kautta verkostoituminen on helppoa ja luontevaa ja näin myös töitä riittää.
Radiotyöt painottuvat Siltalan osalta kesään, kun muut lähtevät lomille. Kaupallisena radiokanavana Iskelmän suurimpia haasteita on kilpailukyvyn säilyttäminen niin muihin kanaviin kuin kaikki muihin medioihinkin nähden. Samalla kuitenkin pitäisi säilyttää kanavan persoonallisuus.
Radiotyön haasteet ja monipuolisuus olivat osaltaan yllättäviäkin. Radio voi olla kuulijalle kaikkea ystävän ja kaupan väliltä. Tottuneena puhujana Siltala tuli lähelle kuulijaa ja esitti asiansa selkeästi, joten luento jäi mieleen positiivisena kokemuksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti